Mauno, a little dog that wags his tail

Pikkuherra Mauno on nyt asustellut meidän kanssa Suomessa noin kaksi ja puoli vuotta. Lueskelin eilen kyynelsilmin postauksia enkelikoirastamme Maisasta. Ajattelin samalla, että voisin tehdä myös Maunosta postauksen, jossa kerron mitä kaikkea tähän reiluun kahteen vuoteen on mahtunut.



Muistan jotenkin tosi hyvin sen hetken kun otin tän kuvan. Tää kuva on ihana muisto Maisasta ja Maunosta yhdessä. Tää on yksi niistä kuvista, joista halusin taulun olohuoneeseemme.

Mauno on kotoisin Romaniasta ja se on asunut lähes koko elämänsä koiratarhalla. Ylhäällä olevat kuvat ovat tarhalta, jossa Mauno on elänyt ennen muuttoaan Suomeen. Tämä alla oleva kuvaus on tehty Maunosta tarha-ajoilta, jolloin kutsumanimi oli Tyson.

"Heinäkuu 2011

Tyson herraskoira asustaa Glinan tarhalla, missä se on pitänyt majaa neljän-viiden vuoden ajan. Sitä ennen Tyson asui kunnallisella tarhalla. Ikää Tysonilla on nyt noin yhdeksän vuotta, joten jokohan olisi aika Tysoninkin kokea mitä olisi olla ihan oikea kotikoira?

Tyson on rauhallinen ja lempeä herra, joka on tutuille ja turvallisille ihmisille oikea syliin kiipeävä pikkuinen nallekarhu. Vieraita ihmisiä Tyson alkuun ujostelee, mutta voittaa ujoutensa pian, kun saa tutustua rauhassa.

Muutos omaan kotiin lähes koko elämän kestäneen tarhaelämän jälkeen tulee olemaan iso ja se onkin tulevan kodin tärkein kriteeri, ymmärrys ja kärsivällisyys Tysonia kohtaan. Tyson saattaa hyvinkin yllättää ja vapautua turvallisessa ympäristössä hyvinkin nopeasti, kuten olemme usein saaneet näiden vanhempien koirien kohdalla todistaa, mutta silti on hyvä varautua antamaan aikaa ja tilaa kotiutumisprosessille.

Tyson tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa, tarhalla se jakaa häkkinsä nuoren nartun ja toisen vanhemman uroksen kanssa. Tyson on myös tottunut narttujen alistamiseen tarhalla, joten Tyson on ehkä hippasen liiankin nöyrä, mutta ainakaan se ei haasta riitaa kenenkään kanssa. Tyson voisi asua myös kerrostalossa.

Tyson etsii kotia, jossa se saa seniorivuosinaan kaiken sen hellyyden, turvallisuuden, laadukkaan elämän ja rakkauden joita vaille se on aina jäänyt. Tyson on kastroitu ja se painaa noin 12 kg."



Maunon paksu ja likainen turkki ajettiin pois Suomessa. Mauno muutti meille siis elokuussa 2011, oltuaan ensin viikon kotihoidossa Tampereella. Haimme Maunon Tampereelta yhtenä sunnuntaina. Maisa oli mukana hakureissulla ja muistan niin hyvin sen fiiliksen mikä mulla oli, kun olimme matkalla takaisin kotiin. Olin niin iloinen siitä, että pikkuherra Maukusteri muutti meille!

Alusta asti Maisa ja Mauno nukkuivat vierekkäin ja Maisa jakoi omat lelunsa pikkuherran kanssa. Maisa oli Maunon tuki ja turva uusien asioiden edessä. Näitä kahta oli ihanaa katsella yhdessä. Uskon, että Maisan rauhallisella olemuksella ja viisaudella on osuutensa siihen, kuinka nopeasti Mauno kotiutui meille ja sieltä hieman ujon kuoren alta paljastui ihana pikkuhömelö. Mauno oli ollut meillä noin kymmenen kuukautta kun Maisan luusyöpä todettiin ja jouduimme hyvästelemään rakkaan koiraystävämme. Meni jonkin aikaa niin, että Mauno selkeästi etsi Maisaa joka paikasta ja Mauno kuljetti Maisan lempparilelut omaan petiinsä ja piti niistä hyvää huolta.



Me ei tiedetä oikeastaan mitään muuta Maunon taustoista kun tuo, että kahdella eri koiratarhalla on vietetty suurin osa elämästä. Mauno on rohkaistunut huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana, mutta selkeästi isommat koirat ja äkkinäiset liikkeet saattavat vähän jännittää. Ihossa olevat lukuisat arvet, repeytynyt korvanlehti ja puuttuvia hampaita - voimme vain kuvitella mitä kaikkea tämä pikkuherra on joutunut kokemaan.

Kaiken sen ilon keskellä mitä Mauno on meille tuonut - on ollut myös paljon surua ja huolta. Yhtenä aamuna huomasimme, että Mauno ei pysty pissaamaan vaikka kuinka yritti. Huolestuimme sen verran, että veimme herran samantien eläinlääkäriin. Virtsarakko tyhjennettiin ja ultraäänellä kuvatessa huomattiin, että rakko on täynnä virtsakiviä. Leikkausaika varattiin seuraavalle päivälle ja onneksi kaikki meni hyvin. Mauno syö yhä edelleen eläinlääkäristä ostettavia nappuloita, jotka on tarkoitettu koirille joilla on ollut struviittikiviä. Olemme varmuuden vuoksi antaneet lääkärin tutkittavaksi muutamia Maunon virtsanäytteitä tässä parin vuoden aikana. Näytteet ovat olleet täysin puhtaita ja edes kiteitä ei ole ilmestynyt rakkoon ollenkaan tänä aikana. Aiomme kuitenkin jatkaa samalla ruoalla ja sen lisäksi Mauno syö päivittäin myös kotiruokaa, laadukasta märkäruokaa, lihaa ja luita.





Virtsakivien jälkeen jatkoimme elämää normaalisti, kunnes oli aika varata jälleen lääkäriaika. Maunon takajalat ontuivat pahasti ja nopeasti mentiikin siihen pisteeseen, että takapää halvaantui ja Mauno magneettikuvattiin Eläinsairaala Aistissa. Diagnoosi oli välilevytyrä ja herra leikattiin samana päivänä. Toipuminen leikkauksesta alkoi ja se oli tosi rankkaa aikaa, mutta siitä selvittiin!

Mauno parantui hyvin ja olimme iloisia siitä, että päädyimme leikkaukseen. Samana keväänä Maisalla todettiin luusyöpä ja oli sydäntä raastavien hyvästien aika. Totuttelimme elämään ilman parasta koiraystäväämme ja olimme onnellisia Maukkulaisesta. Kunnes seuraavana keväänä Maunon takajalat alkoivat taas hoiperrella. Oli perjantai ja muistan kun itkin koko päivän. Tiesin jo siinä vaiheessa, että kyse on varmasti välilevytyrästä. Punnitsimme koko yön vaihtoehtoja leikkauksen ja ikiunen väliltä. Mietimme, olisiko järkevää leikata selkää uudestaan. Olisiko se Maunon kannalta hyvä ratkaisu, iso leikkaus ja uudelleen toipuminen.

Lauantai-aamuna kello 8 olimme Eläinsairaala Aistin vastaanotolla ja keskustelimme kirurgin kanssa tilanteesta. Kirurgin mielestä tilanne ei näyttänyt lainkaan niin huonolta, kuin olimme ajatelleet. Valitettavasti välilevytyrä saattaa uusiutua, mutta se ei tarkoita sitä että toivo olisi menetetty ja ennusteet olivat siitä huolimatta hyvät. Mauno magneettikuvattiin ja leikattiin jälleen samana päivänä.



Toipuminen alkoi. Me muutimme uuteen kotiin ja aloitimme uusien lenkkipolkujen tutkimisen rauhallisesti kävellen. Maunon toipumista ja elämäniloa oli ilo katsoa, vaikka omaa henkistä oloa varjosti edelleen Maisan kuolema ja isäni joutuminen teho-osastolle. Tästäkin kuitenkin selvittiin ja nyt kun kirjoitan tätä, viimeisimmästä selkäleikkauksesta on pian vuosi aikaa. Maunon magneettikuvaus ja leikkaus maksoivat yhteensä yli 2000€ / kerta. Vaikka maksamme edelleen leikkauksista koituneita kuluja takaisin pankille, olemme tyytyväisiä että päätimme hoitaa Maunon kuntoon.

Maunon toipumisia leikkauksista ja aiempia kuulumisia voi lukea täältä.
 
Mauno on saanut viettää eläkepäiviään rakastettuna perheenjäsenenä. Sairasteluista huolimatta suurin osa näistä reilusta kahdesta vuodesta on mennyt todella hyvin. Maunolla on koiraystäviä, joista parhaimmat taitavat olla vanhempieni koirat Pipsa ja Viivi. Ylhäällä olevat kuvat on otettu toissa kesänä mökkireissultamme kun innokkaat karvakuonot pitivät vahtia laiturilla.

Yhden raskaan päätöksen olemme kuitenkin tehneet. Mikäli meillä kävisi niin huono tuuri, että välilevytyrä uusiutuisi vielä kerran - olemme päättäneet että kolmatta leikkausta ei tule. Toivonkin koko sydämeni pohjasta, että Mauno saisi viettää kanssamme vielä monta onnellista vuotta ilman kipuja ja sairauksia. Yksi pahin pelkoni on se, että joutuisimme hyvästelemään halvaantuneen pikkuherran.









Onneksi kaikki on nyt kuitenkin hyvin ja saamme nauttia tämän höppänän toilailuista! Rescuekoiran kohdalla on erityisen ihanaa huomata se muutos, joka kotiutumisen myötä tapahtuu. Mua oikein ottaa sydämestä kun katselen Maunon leikkejä tai juoksemista ulkona, urhea Maukkulainen on kokenut niin kovia ja silti se vaan touhottaa häntä heiluen menemään ja on aina iloinen oma itsensä.

Muistona selkäleikkauksista Maunolla on selässä iso kohta, jossa turkki on vähän erilaista kuin muualla. Tätä ei kuitenkaan edes huomaa, jos ei tiedä leikkauksista mitään. Lisäksi takatassut arastelevat selvästi kovilla pakkasilla ja silloin ei voida kovin pitkiä kävelylenkkejä tehdä. Maunolle jäi myös pieni ns. askellusvika, eli takajalat ovat kävellessä normaalia lähempänä toisiaan. Tääkin on kuitenkin ihan normaalia välilevytyrän jälkeen, mutta arvatkaa vaan kuinka tarkasti aina yritän katsoa Maunon kävelyä koska mua pelottaa se tyrän uusiutuminen.

Maunon ikäarvio tarhalla ollessa oli yhdeksän vuotta, mutta mun on vaikea kuvitella että tää taskuraketti täyttäisi kohta 12. Etenkin pelastettujen koirien kohdalla ikäarviot saattavat usein olla yläkanttiin, koska koirat ovat tarhalla niin apaattisia ja nukkuvat paljon. Lääkärit ovat sanoneet, että Maunon hampaiden perusteella voisi luulla kyseessä olevan vanha koira. Kun taas jekkuileva luonne ja muu olemus antaa olettaa, että ikää voisi olla ehkä nyt jotain 6-8 vuotta.

Maunolla on hauskoja tapoja, kuten oman pedin petaaminen eteiseen kun olemme pois kotoa. Tosi usein kun tulen kotiin, Mauno on levittänyt viltin ja muutaman pienen eteisen maton pieneksi kasaksi jonka päällä on luultavasti nukkunut. Mauno myös tietää tasan tarkkaan, että aamulenkin ja iltalenkin jälkeen saa ruokaa. Pikku raketti sinkoaa hirveetä vauhtia eteisestä ruokakupille lenkin jälkeen. Mauno myös yleensä tekee kaikki mahdolliset temput jo valmiiksi, jos otan jonkun herkkupalan käteen. Hyvä kun kerkeen pyytää herraa istumaan kun yks on jo istunut, mennyt maahan, noussut ylös, kiertänyt ympyrän, antanut molemmat tassut ensin erikseen, sitten yhdessä. Lopuksi tulee pusu ja tähän kaikkeen menee aikaa varmaan 2 sekuntia :-D

Ja aina jos ukkostaa niin Mauno hyppää automaattisesti meidän väliin nukkumaan. Haha! Ja jos ollaan yökylässä niin Mauno tulee aina meidän viereen nukkumaan. Kotona Maunolla on oma peti meidän sängyn vieressä ja joka ilta sama rutiini toistuu. Mauno tulee omaan petiin nukkumaan, hetken päästä nousee vielä kerran nuolemaan ruokakupin puhtaaksi, menee sohvalle ja tulee takaisin omaan petiin. Arkiaamuisin herra pinkaisee heti pystyyn kun herätyskello soi ja juoksee olohuoneen matolle istumaan ja odottamaan et noustaan.

Tällä hetkellä Maukusteri Makkulainen makoilee itse kerätyn tyynykasan päällä lempparipaikassaan sohvan nurkassa. Maunolla on tapana kasata aina tohon samaan nurkkaan sohvalla olevia tyynyjä ja vilttejä ja kaivautua niiden päälle nukkumaan. Voi kuinka suloinen tuo näky onkaan. Toivottavasti meillä on vielä moooonta yhteistä vuotta edessä. ♥

29 kommenttia

  1. Ihanaihana Mauno :)

    <3: Ansku

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus, joka huokuu rakkautta <3 Aiemmista Maunon kuvista en ole ollenkaan tajunnut, että hän on noin pieni herra, vaan luullut ihan normi keskikokoiseksi koiraksi. Hauskan näköinen otus enivei ja toivon teille monta hyvää, tervettä vuotta yhdessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua muuten, kun muutama muukin on luullut Maunoa kuvien perusteella paljon isommaksi. Tommonen pikkarainen se on! Pitkulainen selkä ja lyhyet jalat :-) Kiitos paljon!

      Poista
  3. Voih, Mauno on päässy ihanaan kotiin, tuli oikeen tippa linssiin! <3 meilläkin on menny sievonen summa Martti-koiran operointeihin, mut tilanteen vaatiessa oltais varmasti maksettu vaikka tuplana! On ne niin rakkaita ja tärkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :-) Kyllä mullakin muutama kyynlet vierähti poskelle kun tätä kirjoitin, tuli mieleen niin monia yhteisiä hetkiä Maisan ja Maunon kanssa. Sitä on valmis tekemään kaikkensa, jotta toisella on hyvä olla :-)

      Poista
  4. How cute this little dog is :) :)

    VastaaPoista
  5. Ihanaa lukea näin suuresta eläinrakkaudesta, Maunoa on todellakin onni potkaissut, spesiaalirapsutukset Maunolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan tosiaan, että nyt pysytään terveenä ja Mauno saa nauttia eläkevuosistaan ilman sairauksia! :-) Spesiaalirapsutukset menee perille! :-)

      Poista
  6. Herttaista! Eläintarinat koskettavat aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Tykkään kans lukea muiden tarinoita ja kirjoituksia etenkin koirista! :-)

      Poista
  7. Miksi koiralle annettiin uusi nimi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rescuekoirille (jotka ovat asuneet pitkään kadulla tai tarhalla) on tapana antaa uusi nimi, kun koira saa oman kodin. Eri asia tietenkin sellaisten kohdalla, jotka ovat asuneet jonkun luona ja ovat tottuneet omaan kutsumanimeensä. Tarhalla jokaiselle koiralle annetaan nimi, joka tulee esimerkiksi koiran passiin ja muihin asiakirjoihin. Tarhalla harvoin koiria kutsutaan niiden nimillä, joten koirat eivät ole myöskään tottuneet siihen tarhalla annettuun nimeen. Näillä koirilla alkaa ihan uusi elämä uuden kodin myötä ja mun mielestä on vaan hyvä, että samalla koira saa myös oman nimen joka ei muistuta näistä tarha-ajoista :-)

      Poista
  8. Ja aika paljon saa rahaa palamaan yhteen koiraan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta! Ajattelepa kuinka paljon rahaa saa palamaan kahteen koiraan ;-)

      Poista
    2. Kerro ihmeessä mihin kaikkeen se raha menee ja mitä järkeä ostaa halpa koira ja maksaa tonneja sen jälkeen?

      Poista
    3. Voi sua anonyymi! Halusimme antaa Maunolle (ja Maisalle) kodin, jossa niistä pidetään huolta. Tietenkin kaikki nämä leikkaukset ovat olleet harmillisia ja kalliita, mutta ne on vain maksettava jotta rakas perheenjäsen saadaan kuntoon. Näiden Maunon selkäleikkausten lisäksi olemme kustantaneet virtsakivien poiston, muutamat röntgenkuvat ja ultraäänet ja perustarkastukset, Maunon akupunktion, rokotukset, madotukset, ruoat, lelut ja kaiken muun tarpeellisen. Lisäksi Maisan lonkka leikattiin ja neiti myös steriloitiin Suomessa. Muutamia silmätulehduksiakin oli, nivelrikkoiselle koiralle tarkoitettu ruokavalio, fysioterapiaa, vesiterapiaa ja hierontaa unohtamatta. Siitä voit laskea yhteissumman kun sua kerran noin paljon tää asia kiinnostaa :-)

      Poista
  9. Typerää kommentointia arvon anonyymiltä, eiköhän jokainen saa itse päättää mihin rahansa pistää. Kissoille ja koirille on myös erilaisia vakuutuksia olemassa, niistä on hyötyä näissä tilanteissa.

    Mauno on todella suloinen koira ja päässyt mahtavaan perheeseen. Kaikkea hyvää teille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh no joo vähän ihmeellisiä kommentteja, varsinkin kun mielestäni rahat on menneet kuitenkin hyvään tarkoitukseen :-) Valitettavasti emme ole saaneet kummallekaan pelastetulle koiralle vakuutusta, koska niiden taustoista ei tiedetä mitään.

      Kiitos kommentista! :-)

      Poista
  10. Aivan ihana Mauno!! Mauno on todellakin päässyt hyvään perheeseen :)

    VastaaPoista
  11. Voih mikä ihana postaus ihanasta Maunosta! <3 Ihan tuli kyynel silmään kun tätä luin!!
    En itsekään uskalla edes miettiä sitä summaa mitä Jimin kaikkiin hoitokuluihin on mennyt. Jimille tosiaan tehtiin kaksi vuotta sitten polvileikkaus ja siitä toipuminen on vienyt aikaa ja rahaa. Mutta mitäpä en sen ihanan vanhan herran eteen tekisi!! <3 Ja tiedän myös että Jimi tekisi kaikkensa minun eteeni.... <3

    Olemme myös tehneet päätöksen että jos toisesta polvesta menisi ristisiteet, emme vanhaa koiraa enää rasittaisi leikkauksella. Nyt vaan toivomme että polvet pysyvät kunnossa & Jimi saa viettää tervettä koiravanhuksen elämää. Sitä samaa toivon Maunolle, pitkää & ihanaa koiran elämää!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on niin totta: mitäpä ei tekisi rakkaan perheenjäsenensä eteen! :-) Onkin ollut ihanaa lukea Jimin kuulumisia ja nähdä kuvia! Ja hei muuten, kerroit silloin kauan sitten niistä lääkkeistä joita saitte. Vieläkö Jimi syö niitä? Mä en muista enää minkä nimisiä ne oli, muistan vain ajatelleeni silloin kun luin sun postausta et niistä vois joskus olla hyötyä myös Maunolle. Maunolla todettiin selän kuvauksessa, että yhdessä polvessa on nivelrikkoa ja että se on varmaankin joskus mennyt sijoiltaan.

      Tosiaan nuo päätökset ovat raskaita, mutta niissä on parasta ajatella koiran parasta. Toivotaan meidän reippaille herroille vielä monia ihania vuosia ja terveitä eläkeläispäiviä! :-) ♥

      Poista
    2. Joo Jimi syö edelleenkin Trocoxil-nimistä lääkettä. Se on tulehduskipulääke ja siitä mukava, että tosiaan annetaan vaan yksi tabletti kerran kuukaudessa (vaikkei lääkitykset ikinä kovin mukavia olekaan). Mutta selvä paraneminen on kyllä Jimin voinnissa tämän lääkityksen takia tapahtunut. Puolen vuoden välein joudumme käymään tsekkaamassa että maksa-ja veriarvot on kohdillaan, mutta mielellään muutenkin vanhan koiran kanssa tsekkaan sellaiset asiat säännöllisin väliajoin.
      Mutta on myös erinomaisen hyviä luonnollisempia hoitomuotoja nivelrikkoon. Jos kiinnostaa niin laita vaikka sähköpostia (nanne1984@gmail.com) niin voin kertoa mistä Jimille on ollut suurta hyötyä. Mielellään kuitenkin niin pitkään pärjäisi ns. luonnonmukaisin keinoin kun vain mahdollista.

      Poista
    3. Toi yksi tabletti kuukaudessa kuulostaa hyvältä, ettei tarvitse mitään jokapäiväistä lääkitystä siis. Ja hienoa, että käytte myös noita arvoja tsekkailemassa :-) Jimistä pidetään kyllä superhyvää huolta!

      Hei mä voisin laittaa sulle jossain vaiheessa myös sähköpostia, luonnollisemmat hoitomuodot kiinnostaa aina ja oon jonkin verran lueskellut koirien homeopaattisesta hoidosta. Tosi mielenkiintoista! :-)

      Poista
  12. Symppis Mauno :) Toivottavasti Mauno saa viettää vielä monta onnellista ja tervettä vuotta :)

    VastaaPoista
  13. Tätä lukiessa tuli niin siussa rutistava olo <3
    Tosin tajusin kuinka vähän teidän elämästänne nykyään tiedän. Ikävä.
    Hassua että ette saaneet vakuutusta. Palomahan on myös resgue ja tausta himan epäilyttävän sekava pentutehtailun takia.
    Vaan kyllä me vakuutus saatiin joka tapauksessa,
    'Tosin ei meidänkään vakuutus korvaisi tuollaisia summia :(
    Eläinlääkäri-ruoka on järkyttävän kallista *kokemusksen syvällä rintaäänellä* mutta jos ei muu toimi niin ei kai vaihtoehtoja ole.Palomalla kanssa oma ruokavalionsa noiden järkkyjen allergioiden takia, vaan eipä ole meidän sylikoira enää kaljuuntumassa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Kati! :-) Mä en tiedä voiko sillä sitten olla jotain vaikutusta tohon vakuutukseen, et onko koira Suomesta vai jostain muusta maasta? Täytyypä ottaa selvää tosta vakuutuksesta, jospa nykyään vaikka saiskin jonkinlaisen.

      Ja tosiaan toi ruoka on melko kallista ja usein sitä saa vaan erikseen tilaamalla, mutta ihan mielellään sitä panostaa laadukkaaseen ruokaan. Noi nappulatkin on just sopivan pieniä Maunon pikkuhampaille :-)

      Terkkuja ja hyviä vointeja Palomalle ja tietty teille muillekin! :-)

      Poista

Kiitos kommentista! ♥