Moikka! Me tultiin hetki sitten puistosta, jonne oltiin sovittu leikkitreffit. Poika nukahtikin vaunuihin kotimatkalla ja pitkästä aikaa mulla on hetki aikaa istahtaa koneelle. Keitin kupin kahvia ja nautin hetken omasta ajasta. Luonnoksissa odotti kyllä jo resepti herkulliseen linssipataan jota kokkasin viime viikolla, mutta nyt tuntuikin siltä että kerron vähän meidän kuulumisia ja laitan muutamia fiiliskuvia joita äsken nappasin.
Viikko sitten tähän samaan aikaan oltiin pojan kanssa Lastenklinikalla ja odotettiin kotiutumisohjeita ja lupaa lähteä. Postauksen lopussa kerron tästä lisää, mutta sitä ennen Sukhiarvonnan voittaja!
Sukhin huopapalloalusen ja kaksi lasinalusta voitti nimimerkki Tiina T. Onnea Tiina, laitan sinulle sähköpostia! Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille. Luvassa on loppuviikosta toinenkin kiva kahvi aiheinen arvonta, joten pysykäähän kuulolla :)
Instagamin puolella kerroinkin jo, että nyt on taas iskenyt sisustusinpiraatio ja tekisi mieli vaihtaa järjestystä ja käännellä huonekaluja ympäri. Voit seurata minua Instagramissa täällä. Meillä on yksi nojatuoli joka tuottaa päänvaivaa, enkä tällä hetkellä keksi parempaa järjestystä olohuoneeseen kuin nykyinen. Nojatuoli on vanhalta luokkakaverilta peräisin ja se on seilannut meidän mukana muutosta toiseen, vaikka aina ajattelen että en ota sitä enää uuteen kotiin kun se vie niin paljon tilaa.
Tuolissa on vaan niin älyttömän hyviä istua, enkä sen vuoksi raaski luopua siitä. Ehkä mulla on jo joku tunnesidekin tuoliin, sillä siinä tuli usein istuttua suurin osa päivästä vauvaa imettäessä. Sen saa myös makuuasentoon ja siinä me usein nukuttiin päikkäreitä yhdessä. Oonkin nyt sit vaan koittanut muulla tavalla saada uutta ilmettä olohuoneeseen ja eilen sohvalta sai lähteä keltaiset tyynynpäälliset ja kaivoin kaapista muutamat talvisemmat tyynyt ja viltit esiin. Pallovalot vaihtoivat myös paikkaa ja kirpputorilta löytynyt uusi matto pääsi paikoilleen. Samalta kirppisreissulta löysin myös tuon kuvissa näkyvän pellavapussukan, jonne laitoin tekokasvin sisään. Viherkasvit ovat nyt jonkun aikaa saaneet olla yllättävän rauhassa taaperon touhuilta, mutta edelleen meiltä löytyy muutamat muoviset kasvit matalemmilta tasoilta.
Kahvihetket muodostuivat erityisen tärkeiksi vauvavuoden aikana. Aamukahvilla päivä lähtee käyntiin ja päikkäriaikaan on tapana keittää kahvit, vaikka aina ei ehtisikään istua alas juomaan sitä. Yhteiset kahvihetket perheen ja ystävien kanssa ovat ihan lempparijuttuja!
Sitten vielä sydäntoipilaan kuulumisia tähän loppuun. Muutaman päivän ikäisenä meidän vauvalla kuultiin sivuääni sydämessä. Vauvaa tutkittaessa sivuäänen aiheuttajaksi selvisi avoin valtimotiehyt. Tästä eteenpäin kävimme tasaisin väliajoin kontrolleissa Hyvinkään Sairaalassa ja Lastenklinikan sydänosastolla. Avoin ductus sulkeutuu normaalisti vauvan ollessa noin kolmen vuorokauden ikäinen, mutta joillakin se jää jostain syystä auki ja tilannetta aletaan seuraamaan säännöllisesti. Kontrolleissa seurattiin sydämen toimintaa, kuvattiin keuhkoja, ultrattiin sydäntä, mitattiin verenpaineita, otettiin sydänfilmejä ja seurattiin painon ja pituuden kehitystä.
Avoin valtimotiehyt saattaa aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa ja näitä oireita siis seurailimme, mutta niitä ei hyväksi onneksi meille koskaan ilmaantunut. Kontrolleissa kävi kuitenkin aika nopeasti ilmi, että avoin valtimotiehyt kuormitti sydäntä ja pojan ollessa noin puoli vuotias, tiedettiin että sydämen katetrointi eli avoimen valtimotiehyen sulku olisi edessä jossain vaiheessa. Kesällä saatiin lähete jonoon 6 kk kiireysasteella ja kolmisen viikkoa sitten meille tarjottiin peruutusaikaa joka otettiin vastaan.
Meillä oli tosiaan onnea sen suhteen, että mitään vajaatoiminnan oireita ei ehtinyt ilmaantua, eikä lääkitystä tarvinnut aloittaa ja saimme rauhassa odotella pojan kasvamista ennen toimenpidettä. Joissakin tapauksissa katetrointi saatetaan tehdä jo vastasyntyneelle tai mahdollisimman pian vajaatoiminnan oireiden ilmaannuttua.
Jännitin operaatiota etukäteen tosi paljon. Ajatus itse toimenpiteestä ja sitten siitä, että meidän pieni nukutetaan, ja hän joutuisi olemaan 2-3h heräämössä ilman meitä oli sydäntä särkevää. Toimenpide on kuitenkin aika yleinen ja Lastenklinikalta löytyy kolme kirurgia jotka sen voivat tehdä. Toki aina kaikkiin operaatioihin liittyy riskejä ja erityisesti tässä pelotti juuri se, kun tuntui niin hullulta että pienen lapsen sydämeen kajotaan. Kaikki meni kuitenkin onneksi tosi hyvin ja olo oli mielettömän huojentunut, kun kirurgi soitti ja kertoi että toimenpide onnistui ja pääsisimme muutaman tunnin päästä katsomaan potilasta kun hänet tuodaan heräämöstä osastolle.
Jäin pojan kanssa osastolle yöksi seurantaan ja seuraavana päivänä päästiin jo kotiin. Operaatiosta toipuminen alkoi todella nopeasti - ehkä vähän liiankin - sillä jo samana iltana mulla ja hoitajilla riitti hommaa saada vilkas poika pidettyä paikoillaan. Esimerkiksi verenpaineiden mittauksesta ei tullut mitään ja kaikki ylimääräiset piuhat ja seurantalaitteet revittiin vähän väliä irti. Meillä myös heräillään edelleen useita kertoja yössä, joten mua jännitti miten yö menisi sairaalassa. Onneksi päästiin omaan huoneeseen, sillä yö oli aika levoton.
Kotiin päästessä operaatiosta muistutti enää kanyyleista, neuloista ja ekg-laitteen tarroista jääneet jäljet, muuten poika oli aivan ennallaan. Ainoastaan yleisesti vointia ja haavan mahdollista vuotamista piti tietysti vähän seurailla. Uiminen, kylpeminen ja saunominen oli kiellettyä seuraavat kolme päivää. Olin etukäteen ajatellut että täällä pitäisi monta päivä vaan lepäillä mutta ei tosiaan, sama meno jatkui kuin aina ennenkin. Nyt tuntuu hyvältä, että sulku on tehty ja lähtiessä sydämen ultrassa kaikki näytti hyvältä. Meitä odottaa vielä kontrolliajat Lastenklinikalla, mutta tästä eteenpäin ei enää tarvitse huolehtia mahdollisista tulevista oireista kun vaiva on nyt hoidettu kuntoon. ♥
Viikko sitten tähän samaan aikaan oltiin pojan kanssa Lastenklinikalla ja odotettiin kotiutumisohjeita ja lupaa lähteä. Postauksen lopussa kerron tästä lisää, mutta sitä ennen Sukhiarvonnan voittaja!
Sukhin huopapalloalusen ja kaksi lasinalusta voitti nimimerkki Tiina T. Onnea Tiina, laitan sinulle sähköpostia! Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille. Luvassa on loppuviikosta toinenkin kiva kahvi aiheinen arvonta, joten pysykäähän kuulolla :)
Instagamin puolella kerroinkin jo, että nyt on taas iskenyt sisustusinpiraatio ja tekisi mieli vaihtaa järjestystä ja käännellä huonekaluja ympäri. Voit seurata minua Instagramissa täällä. Meillä on yksi nojatuoli joka tuottaa päänvaivaa, enkä tällä hetkellä keksi parempaa järjestystä olohuoneeseen kuin nykyinen. Nojatuoli on vanhalta luokkakaverilta peräisin ja se on seilannut meidän mukana muutosta toiseen, vaikka aina ajattelen että en ota sitä enää uuteen kotiin kun se vie niin paljon tilaa.
Tuolissa on vaan niin älyttömän hyviä istua, enkä sen vuoksi raaski luopua siitä. Ehkä mulla on jo joku tunnesidekin tuoliin, sillä siinä tuli usein istuttua suurin osa päivästä vauvaa imettäessä. Sen saa myös makuuasentoon ja siinä me usein nukuttiin päikkäreitä yhdessä. Oonkin nyt sit vaan koittanut muulla tavalla saada uutta ilmettä olohuoneeseen ja eilen sohvalta sai lähteä keltaiset tyynynpäälliset ja kaivoin kaapista muutamat talvisemmat tyynyt ja viltit esiin. Pallovalot vaihtoivat myös paikkaa ja kirpputorilta löytynyt uusi matto pääsi paikoilleen. Samalta kirppisreissulta löysin myös tuon kuvissa näkyvän pellavapussukan, jonne laitoin tekokasvin sisään. Viherkasvit ovat nyt jonkun aikaa saaneet olla yllättävän rauhassa taaperon touhuilta, mutta edelleen meiltä löytyy muutamat muoviset kasvit matalemmilta tasoilta.
Kahvihetket muodostuivat erityisen tärkeiksi vauvavuoden aikana. Aamukahvilla päivä lähtee käyntiin ja päikkäriaikaan on tapana keittää kahvit, vaikka aina ei ehtisikään istua alas juomaan sitä. Yhteiset kahvihetket perheen ja ystävien kanssa ovat ihan lempparijuttuja!
Sitten vielä sydäntoipilaan kuulumisia tähän loppuun. Muutaman päivän ikäisenä meidän vauvalla kuultiin sivuääni sydämessä. Vauvaa tutkittaessa sivuäänen aiheuttajaksi selvisi avoin valtimotiehyt. Tästä eteenpäin kävimme tasaisin väliajoin kontrolleissa Hyvinkään Sairaalassa ja Lastenklinikan sydänosastolla. Avoin ductus sulkeutuu normaalisti vauvan ollessa noin kolmen vuorokauden ikäinen, mutta joillakin se jää jostain syystä auki ja tilannetta aletaan seuraamaan säännöllisesti. Kontrolleissa seurattiin sydämen toimintaa, kuvattiin keuhkoja, ultrattiin sydäntä, mitattiin verenpaineita, otettiin sydänfilmejä ja seurattiin painon ja pituuden kehitystä.
Avoin valtimotiehyt saattaa aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa ja näitä oireita siis seurailimme, mutta niitä ei hyväksi onneksi meille koskaan ilmaantunut. Kontrolleissa kävi kuitenkin aika nopeasti ilmi, että avoin valtimotiehyt kuormitti sydäntä ja pojan ollessa noin puoli vuotias, tiedettiin että sydämen katetrointi eli avoimen valtimotiehyen sulku olisi edessä jossain vaiheessa. Kesällä saatiin lähete jonoon 6 kk kiireysasteella ja kolmisen viikkoa sitten meille tarjottiin peruutusaikaa joka otettiin vastaan.
Meillä oli tosiaan onnea sen suhteen, että mitään vajaatoiminnan oireita ei ehtinyt ilmaantua, eikä lääkitystä tarvinnut aloittaa ja saimme rauhassa odotella pojan kasvamista ennen toimenpidettä. Joissakin tapauksissa katetrointi saatetaan tehdä jo vastasyntyneelle tai mahdollisimman pian vajaatoiminnan oireiden ilmaannuttua.
Jännitin operaatiota etukäteen tosi paljon. Ajatus itse toimenpiteestä ja sitten siitä, että meidän pieni nukutetaan, ja hän joutuisi olemaan 2-3h heräämössä ilman meitä oli sydäntä särkevää. Toimenpide on kuitenkin aika yleinen ja Lastenklinikalta löytyy kolme kirurgia jotka sen voivat tehdä. Toki aina kaikkiin operaatioihin liittyy riskejä ja erityisesti tässä pelotti juuri se, kun tuntui niin hullulta että pienen lapsen sydämeen kajotaan. Kaikki meni kuitenkin onneksi tosi hyvin ja olo oli mielettömän huojentunut, kun kirurgi soitti ja kertoi että toimenpide onnistui ja pääsisimme muutaman tunnin päästä katsomaan potilasta kun hänet tuodaan heräämöstä osastolle.
Jäin pojan kanssa osastolle yöksi seurantaan ja seuraavana päivänä päästiin jo kotiin. Operaatiosta toipuminen alkoi todella nopeasti - ehkä vähän liiankin - sillä jo samana iltana mulla ja hoitajilla riitti hommaa saada vilkas poika pidettyä paikoillaan. Esimerkiksi verenpaineiden mittauksesta ei tullut mitään ja kaikki ylimääräiset piuhat ja seurantalaitteet revittiin vähän väliä irti. Meillä myös heräillään edelleen useita kertoja yössä, joten mua jännitti miten yö menisi sairaalassa. Onneksi päästiin omaan huoneeseen, sillä yö oli aika levoton.
Kotiin päästessä operaatiosta muistutti enää kanyyleista, neuloista ja ekg-laitteen tarroista jääneet jäljet, muuten poika oli aivan ennallaan. Ainoastaan yleisesti vointia ja haavan mahdollista vuotamista piti tietysti vähän seurailla. Uiminen, kylpeminen ja saunominen oli kiellettyä seuraavat kolme päivää. Olin etukäteen ajatellut että täällä pitäisi monta päivä vaan lepäillä mutta ei tosiaan, sama meno jatkui kuin aina ennenkin. Nyt tuntuu hyvältä, että sulku on tehty ja lähtiessä sydämen ultrassa kaikki näytti hyvältä. Meitä odottaa vielä kontrolliajat Lastenklinikalla, mutta tästä eteenpäin ei enää tarvitse huolehtia mahdollisista tulevista oireista kun vaiva on nyt hoidettu kuntoon. ♥