SUKLAATA JA LEPOA

Kello soi 07:00. Nousin keittämään kahvia, tein eväsleivät valmiiksi ja kävin Maunon kanssa pihalla. Venyttelin kipeitä hartioita kunnes ihan yhtäkkiä naks vaan, niska jumittui enkä pystynyt liikuttamaan päätä kuin hieman vasemmalle. Ajattelin kivun menevän pian ohi, mutta lopulta jouduin soittamaan lääkäriin ja hetken päästä makasinkin pedillä hoitajien tuodessa kipulääkettä ja lihasrelaksantteja. Oli inhottava tunne, kun ei pystynyt pitämään päätä kuin yhdessä tietyssä asennossa. Onneksi muutaman tunnin päästä pää kääntyi sen verran, että pystyin katsomaan eteenpäin ja sainkin lähteä varovasti apteekin kautta kotiin.

Nyt istun sohvalla, olo on hieman hassu ja leijaileva. Päätä en pysty edelleenkään kääntämään oikealle ja niska tuntuu olevan ihan lukossa. Taitaa siirtyä kauppareissu ja siivoaminen miehelle, kunhan tulee töistä kotiin :)





Mä keskityn nyt lepäämiseen ja toivon todella, että tää kipu alkaa helpottamaan ja pystyisin jo tänään liikuttamaan päätä ihan normaalisti. Lääkärin mukaan siihen saataa mennä parikin päivää, kuinka häiritsevää oikeasti voi olla kun pää ei käänny! Tosi ärsyttävää :D

Onneksi on kahvia, suklaata ja hyvää luettavaa. Voitin syksyllä Lautasellesi-blogin arvonnan, jonka palkintona oli kotivinkki-lehti puoleksi vuodeksi. Lehti kolahtaa postiluukusta aina juuri sopivaan aikaan, kuten nytkin. Kivaa luettavaa, kauniita koteja ja herkullisia reseptejä. Harmi, että tilaus loppuu kohta enkä osaa päättää jatkaisinko tilausta vai tilaisinko jonkun muun lehden. Joku ruokalehti olisi kiva, kuten vaikkapa Maku. Se tulikin mulle jonkin aikaa ja pidin siitä kyllä kovasti.  
Tuleeko teille jotain lehtiä? Tai ostatteko usein irtonumeroita?

Kuvissa näkyvä pyöreä rahi on mun isomummon vanha ja toimii tällä hetkellä meidän olkkarin pöytänä. Rahin alla oleva matto on löytö kierrätyskeskuksesta ja sen päällä yks pikkuherra pyörii päivittäin jalat kohti kattoa. Nyt on siis se vaihe, kun selkäleikkauksen jälkeen turkki alkaa kasvamaan pikkuhiljaa takaisin ja selkää pitäisi rapsutella kokoajan. On mielenkiintoista seurata Maunon oivallisia keksintöjä rapsutellessaan selkäänsä milloin mihinkin. Esimerkiksi aina meidän ollessa pois kotoa, Mauno kasaa mattoja ja tyynyjä pitkin eteisen lattiaa ja möyrii siinä tyytyväisenä kun palaamme kotiin. Yks lemppari on kans pyykkinarulla kuivuvat farkut, ne lahkeet on nimittäin just sopivalla korkeudella osuessaan selkään kun siinä alla tepastelee edestakaisin ;)