LET IT SNOW


Höyryävä glögimuki, aamulla paistetut luumutortut, hiljalleen maahan satava lumi ja lämmin viltti. Tänään aion ottaa rennosti ja nauttia sunnuntaista villasukat jalassa. Parvekkeella on tunnelmallinen valaistus, jota katselen aina välillä tässä istuskellessani. Molemmat talon miehistä (poikaystävä ja koira) nukkuvat päiväunia ja niinpä päätin lämmittää itselleni glögiä ja istahdin hetkeksi tähän koneelle.



Meillä on ollut taas niin kiva viikonloppu. Perjantaina mentiin töiden jälkeen vähän kaupoille ja olin niin tyytyväinen mun uusiin talvikenkiin, varpaita ei paleltanut ollenkaan! Ja kirpparilta löytynyt talvitakki lämmitti hyvin tuolla lumimyrskyssä.







Eilen olimme kuuden hengen porukalla ulkona syömässä ja lätkämatsissa,
jonka jälkeen mentiin porukoille istumaan iltaa kera punaviinin,
pipareiden ja sinihomejuuston. Valvottiin pitkästä aikaa tosi myöhään,
joten oli ihana saada nukkua aamulla pitkään. Herättyämme joimme kupit
kahvia ja normaalista poiketen lähdimmekin jo aamupäivällä ajelemaan
rauhallisesti kohti kotia.





Kyllä tähän päivään vähän haikeutta ja suruakin mahtuu. Tänään on nimittäin tasan kuusi vuotta siitä, kun haimme Maisan virosta kotiin ja tänään olisi ollut myös rakkaan Maisan syntymäpäivät. Ikävä on niin valtava. Ensilumien sataessa ensimmäinen asia jota mietin oli se, kuinka Maisa olisi rakastanut pyöriä lumihangessa ja kuinka oudolta tuntuisi ensimmäinen Joulu ilman Maisaa. En ole vieläkään täysin sisäistänyt sitä asiaa, että Maisa on nyt koiraenkeli enkä voi enää koskaan painaa päätäni sen pehmeään turkkiin ja tuntea sitä tuttua ja turvallista tuoksua. Maisa oli mun paras ystävä ja elämäni koira. Täytyykin laittaa taas kynttilä palamaan Maisan valokuvan viereen.

Onneksi ihana pikkuherra Mauno on täällä meidän kanssamme ja suunnitelmissa olisikin mennä tuon lumi-intoilijan kanssa vielä kunnon riehumislenkille tänään. Sen jälkeen haetaan kaupasta vähän jouluruokia, saunotaan ja syödään kynttilän valossa. Oikein mukavaa sunnuntaita teille kaikille ja kiitos kivoista kommenteistanne postauksiini! :-)

9 kommenttia

  1. Me tultiin sua vähän lohduttaan. Kato ku Kaunis-Maisa juaksee ilosesti häntä pystyssä meijän Pyry-papan kanssa siäl Sateenkaaren toisella pualella.

    Sulla on noi tarjoomukset nätisti esillä, mekin tykättäs...

    VastaaPoista
  2. Voi että miten ihania kuvia täällä ja nams mitä herkkuja!:)
    Meinasin tänään tekaista joulutorttuja mut paketti oli ilmeisesti vanhentunut kun torttulevyt haisi ihan käyneelle :/ tais olla ja olikin viime(tai sitä edellis..!) vuotinen paketti pakkasessa!
    Minun kisumuruset juoksentelee myös sateenkaarisillalla,ikävä on niin kova <3 Jaksuja sinnekkin!

    VastaaPoista
  3. Tää on niin ihanan kaunis ja värikäs tää sun blogi ja sen päivitykset. Ihanaa tunnelmaa <3

    Tiedän ton tunteen ja surin, kun on joutunut menettämään oman lemmikkinsä. Meillä ikävöidään pientä Elmeri-kissaa, joka sai elää vain vajaan vuoden, kunnes voimat uupuivat :(

    VastaaPoista
  4. Rakkaista luopuminen on aina surullista :( Eikä se ikävä taida kadota koskaan.

    Mulla on vieläkin ikävä Iita-neitiä, joka lähti paremmille lenkkimaille reilu 7 vuotta sitten. Maailman mahtavin ja kiltein rotikkaneiti <3

    VastaaPoista
  5. Ihanan rentoa sunnuntai-iltaa!
    Siellä ne kaikki rakkaat kirmailevat nyt yhdessä... ♥

    VastaaPoista
  6. Meillä lukijoillakin on ikävä Maisaa. Suru ja ikävä helpottavat vähitellen, mutta kauneimmat muistot säilyvät mielessä läpi elämän.

    VastaaPoista
  7. Blogissani olisi sulle jotain :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! ♥