Ajattelin kirjoitella hieman meidän kuulumisia täältä kaaoksen keskeltä. Istun tyhjän olohuoneen lattialla patjan päällä, läppäri puoliksi sylissä ja kahvikuppi toisessa kädessä. Mauno-potilas makoilee tyytyväisen oloisena pehmoisen peiton päällä vieressäni :-)
Maunon selkä siis leikattiin lauantaina Eläinsairaala Aistissa, välilevytyrä oli eri nikamavälissä kuin viimeksi ja tällä kertaa kirurgina toimi Mindaugas Rakauskas. Leikkaus onnistui hyvin ja saimmekin hakea potilaan kotiin jo saman iltapäivän aikana.
Pikkuherra todisti jälleen kerran sisukkuutensa ja käveli itse ulos sairaalasta! Se on jotenkin niin uskomatonta, kantaa takapäästä halvaantunut koira sairaalaan ja leikkauksen jälkeen toinen kävelee sieltä itse ulos. Tapasimme Aistin vastaanotolla huolestuneen pariskunnan, heidän Oiva mäyräkoiransa oli juuri magneettikuvattavana ja juttelimme hetken Maunon leikkauksesta ja aiemmasta toipumisesta. Toivottavasti Oivan leikkaus onnistui hyvin, toivon tosi paljon tsemppiä heille :-)
Nyt olemme tehneet ihan pieniä kävelyretkiä pihallamme ja fysioterapiaharjoituksia tehdään päivittäin olohuoneen matolla. Muuten Maunon täytyy lähinnä lepäillä seuraavat 4-6viikkoa ja olenkin koittanut keksiä kaikenlaista aivojumppaa potilaalle, ettei aika kävisi niin kamalan pitkäksi. Me ehdittiin jo vähän vitsailemaankin, että ens keväänä Maukusterin ei tarttis hankkia ihan näin kallista kesäkampausta ;-)
Kaikenkaikkiaan olo on tällä hetkellä tosi huojentunut. Oon meinannut menettää kuukauden sisällä oman isäni sekä rakkaan koirani. Kunhan saadaan tää muutto hoidettua loppuun, niin taidan hetkeksi istahtaa sohvalle ja huokaista helpotuksesta. Muutamia leivontajuttujakin olisi tiedossa, leivoin isoveljen synttäreiden kunniaksi herkullista mutakakkua ja pikkuruiset kanelisokeri-sydämet ovat vieläkin julkaisematta. Sitä ennen olisi tehtävä loppusiivous, tyhjennettävä verkkokellari ja siirrettävä loput tavarat uuteen kotiin. Onneksi serkkuni on tulossa auttamaan, eli nyt hommiin!
Todella ihana uutinen!:D Onneksi leikkaus auttoi, ja Mauno voi jo paremmin ja pääsee taas kulkemaan.:) Muuton jälkeen otat hetken oikein rennosti. Sen olet ansainnut!
VastaaPoistaMukavaa toipumisaikaa sinne teille :) Toinen on niin kovin reippaan oloinen! ^^
VastaaPoista~Menninkäinen~
Ihana kuulla hyviä uutisia :D Ja koitahan itsekin jossain vaiheessa ihan vaan rentoutua! :))
VastaaPoistaVai oli tein mielestä vähän turhan kallis parturi, no toivottavasti tuo oli viimeinen "muotikampaus" ;D
Mukava kuulla, että Mauno voi jo paremmin. Tiedän miltä tuntuu, kun eläin sairastaa. Ihana kuva Maunosta. On kyllä mahtavan sisukas persoona tämä koiraherra!
VastaaPoistaToipumisia Maunolle ja sinne muutenkin paljon voimahaleja!!!
VastaaPoistaHienoa että kaikki sujui lopulta hyvin! Oikein paljon aurinkoisia päiviä teidän arkeenne! :)
VastaaPoistaToivotaan että kesäkampaukset on nyt tältä erää kampailtu ;)
Voi miten mukavaa, että Mauno sai avun! Meidän Aku jäi Aistiin marraskuussa. Sen takapää petti. Sillä oli myös paha epilepsia, kuten olen tainnut kertoakin. Onnea uuteen kotiin!
VastaaPoistaAika raskaita aikoja. Jaksamista myös sinulle, muista levätä! Maunolle toivotaan nopeaa paranemista. :)
VastaaPoistaVoi onneksi kaikki näyttää kuitenkin nyt menevän hyvin!
VastaaPoistaIhana kuulla että Mauno toipuu noin hienosti.
VastaaPoistaPaljon rapsutuksia reippaalle Maunolle.
Onneksi tosiaan leikkaus onnistui ja Mauno kävelee taas :-) Mutta rennosti en ole kerennyt ottamaan vieläkään.. Ehkä sitten viikonloppuna! ;-) Kiitos kommentista!
VastaaPoistaKiitos paljon! Toipuminen on kyllä Maunon mielestä tosi tylsää, kun pitäis vaan lepäillä ja saadaan tehdä vain pieniä kävelyjä pihapiirissä. Koitetaan sitten keksiä vähän enemmän aktivitettia täällä sisällä :-)
VastaaPoistaMäkin olen niin iloinen Maunon toipumisesta!! :-) Rentouttava viikonloppu kuulostaisi kyllä erittäin houkuttelevalta! Ja tosiaan parturi oli vähän turhan kallis, rescuekoirille kun on tosi hankala saada minkäänlaisia vakuutuksia, jotka auttaisivat edes vähän tällaisissa tilanteissa.
VastaaPoistaOn tuota Maunon sisukkuutta kyllä monet kerrat ihmetelty :-) Toivotaan, että pikkuherra pysyy tästä lähtien terveenä♥ Kolme isoa leikkausta 1,5vuoden aikana on kyllä paljon!
VastaaPoistaKiitos hirmuisesti!!♥
VastaaPoistaPikkuherran toipumista on ollut ilo katsella :-) Välillä meinaa potilas pyörähdellä ja hyppiä ilosta vähän liikaa, mutta niitä on pakko yrittää hillitä vielä ainakin muutamien viikkojen ajan. Rapsutukset meni perille! :-)
VastaaPoistaTotta! :-)
VastaaPoistaRaskaita aikoja tosiaan. Mun piti päästä rentoutumaan muuton jälkeen, mutta yllättäen tuli taas pieniä lisämutkia matkaan kun pääsimme muuttamaan.. mutta eiköhän se tästä. Ainakin tuo pikkupotilas jaksaa ilostuttaa ihan joka hetki ja paraneminenkin on ollut todella nopeaa :-)
VastaaPoistaVoi Akua.♥ Joskus on vaan pakko tehdä raskaita päätöksiä. Sitä mekin jouduimme nyt Maunon kohdalla miettimään ja itkin monta iltaa muuttolaatikoiden keskellä niiden ajatuksien kanssa. Ajattelimme, että ei välttämättä ole järkevää leikata Maunon selkää taas uudestaan ja näin lyhyen ajan sisällä. Aistin kirurgi antoi meille kuitenkin niin paljon toivoa toipumisesta, että päätimme kuitenkin yrittää :-)
VastaaPoistaKiitos kommentista! :-) Aurinko onkin paistanut ihanasti täällä uudessa kodissamme! Tuossa potilas makaa olohuoneen paksun maton päällä aurinkoläikässä :-)
VastaaPoistaHei! Hassua, näin 2-v takaa aloin muistelemaan Oivan selkäleikkausta, olimme silloin yhtäaikaa Aistissa. Omat mielikuvat ovat hieman hämärän peitossa sen kauhean surun keskellä. Mutta nyt hyviin uutisiin, Oiva toipui lähes ennalleen vaikka vei koko kevään kuntoutuessa. Ainoa mitä jäi puuttumaan on pomppu ja jalannosto pissatessa, vaikka sekin kyllä nyt onnistuu jos Oiva on oikein innoissaan.Leikkaus oli pitkä ja kolmeen nikamaväliin tehtiin laajennus. Oiva ei valitettavasti kävellyt leikkauksesta vaan oli totaalisen halvaantunut. Se teidän olemassa olo siellä askeettisessa odotushuoneessa oli ainut lohtu sillä ollessamme. Ihanaa kuulla että Maunokin toipui hyvin:) Mukavaa kevättä teille, toivottavasti ei tavata Aistissa enää koskaan. P.S. Oivan tarina löytyy lyhennettynä koirakuntosalin sivuilta kohdasta asiakkaiden kertomuksia tai googlesta oiva mäyräkoirahalvaus. Terv. Maija Kuivalainen Pirkkalasta
VastaaPoistaMoikka Maija!
VastaaPoistaJa ihan mahtavaa, että laitoit viestiä. Voi että kun tulinkin tästä iloiseksi! Oon kuule miettiny monet kerrat, että mitäköhän teidän Oivalle nykyään kuuluu :)
Ihana kuulla, että Oivan leikkaus onnistui ja on toipunut siitä hyvin. Maunolle tehtiin myös viereisiin nikamaväleihin puhdistus, toivotaan että se tosiaan auttaa eikä tulisi enää ongelmia selän kanssa. Mauno käveli jonkin aikaa leikkauksen jälkeen hieman hoiperrellen ja hetki siinä meni, että alkoi nostaa tassua pissatessa. Tasapainon kanssa saattoi myös välillä olla ongelmia, ei aina meinannut pystyssä pysyä kun jalkaa nosti. Ja lisäksi takajalat olivat (ja ovat edelleen välillä) paikallaan seistessä aika lähellä toisiaan.
Hyvä jos saitte edes pientä lohtua siellä Aistin odotustilassa istuessanne. Mäkin olin silloin itkenyt pari päivää ja valmistautunut pahimpaan, mutta jostain se tsemppi sitten tuli kun lääkärit olivat niin toiveikkaita Maunon suhteen. Se on kyllä sellainen paikka, jossa on tullut itkettyä niin Maunon kuin nykyisen koiraenkelimme Maisankin vuoksi.
Viimeisimmästä leikkauksesta on pian tosiaan tasan kaksi vuotta aikaa. Ja siihen on mahtunut paljon vapaana juoksua, pitkiä kävelylenkkejä, hierontaa ja sohvalla makoilua. Aikamoisia loikkia tuo herra myös tekee vapaana juostessaan, niin että mua meinaa välillä ihan hirvittää. Kyllähän se totta kai pelottaa, että mitä jos vaiva vielä uusii.. Me ollaan tehty sellainen päätös, että kolmatta kertaa ei lähdettäisi enää siihen isoon leikkaukseen. Onneksi tosin mitään merkkejä sellaisesta ei ole ja Mauno voi tosi hyvin :)
Kävin muuten lukemassa Oivan kertomuksen ja voin täysin samaistua siihen fiilikseen, mikä sullakin on ollut silloin. Se on ihan kamalaa kun näkee rakkaan koiran siinä kunnossa! Onneksi meidän urheat herrat toipuivat kumpainenkin, toivotaan heille vielä monia terveitä vuosia! Paljon terveisiä Oivalle! Ja kiva olisi jatkossakin kuulla teidän kuulumisia välillä, mukavaa kevättä! :)
Kiitos vastauksesta :) Aivan sattumalta löysin tämän blogisi kun hain Mindaugas Rakauskasta googlesta, ihana sattuma! Oiva myös elelee onnellista elämää eikä mitään vaivoja ole ollut ja toivon että ei tulisi enää koskaan. Itse päätin että en uusinta leikkaukseen lähde jos sellainen tulisi eteen. Oiva täyttää 9-v huhtikuussa ja vanhempi koira Taavi 13. Aikamoista härdelliä on tää meidän elämä koirien ja lasten kans. On nämä karvaiset perheenjäsenet kyllä ihmeen tärkeitä. Aina olen ollut eläinrakas ja ihana nyt seurata kuinka lapseni saavat myös kokea koiraperheen elämää huolehtimista ja hoivaa ja puutentöntä rakkautta. Se kasvattaa meitä kaikkia. Koirista etenkin Oiva on erityisen rakas. Voisin laittaa sulle joskus jonkun kuvan Oivasta. Mukavaa lauantai iltaa, itse nautin hiljaisuudesta sohvalla koirien kanssa, ihana tuhina :) Oot muuten melkoinen kätevä emäntä noiden ruokien ja leipomuksien kanssa, herkullisia ja ihania kattauksia... Terveiset kaikille, Maija&co
VastaaPoistaMuistelinkin, että kerroit teillä olevan myös toinen Oivaa vanhempi koira :) Mä haaveilen jatkuvasti siitä, että annettais taas koti jollekin kodittomalle koiralle, pitkään tuntui oudolta kun Maunolla ei ollutkaan enää koirakaveria. Kyllä me varmasti jossain vaiheessa otetaan taas, mutta ei ihan vielä.
VastaaPoistaHei laita ihmeessä kuvia ja kuulumisia lisää vaikka mun sähköpostiin: kaakaokermavaahdolla@hotmail.com Mä voisin kans laittaa meidän kuulumisia sit lisää sitä kautta! :)
Ja kiitos hirmuisesti, rakastan leipomista, ruoanlaittoa ja kaikkea siihen liittyvää. Siitä tämä blogin pitäminenkin silloin joskus sai alkunsa.
Kerrohan terveisiä myös sinne! Me taidetaan pian lähteä Maunon kanssa sunnuntaikävelylle. Herra kuorsaa nyt sohvalla, mutta innostuu aina kovasti kun ottaa hihnan esille ja tietää että nyt lähdetään pihalle :)